Aloitellaanpa vaikka nyt Kodasta. Kodallahan oli kastraatioleikkaus tuossa maaliskuun alkupuolella (muistaakseni.) Kirjoittelinkin siitä postausta aiemmin. Syynä leikkaukseen oli se että kun kuitenkin narttukoiria talossa on niin helpompi elellä kun toinen osapuoli on leikattu + koiran käyttäytyminen kun naapurissa narttukoirat juoksussa, ulvoi jatkuvasti ja nylkytti välillä ihmisten jalkoja ja pehmoleluja. Leikkaus itsessään sujui hyvin ja voitiin aloittaa paraneminen. Nyt kun leikkauksesta on kulunut jo pitempi aika, niin ainakin huomaa sen että ruokahalu on kasvanut eikä tuo merkkaile enää niin paljon lenkeillä mitä ennen. Omasta mielestä oli kyllä hyvä päätös leikkauttaa tuo enkä kadu pätkääkään.
Ollaan myös aloiteltu juoksemista kodan kanssa nyt kun tiet on olleet hyvässä kunnossa. Välillä tuo kyllä meinaa liian nopeaa juosta etten minä meinaa pysyä perässä :D Häätyisi hankkia ihan kunnon vermeet tuohonkin, kun ollaan nyt menty vain hihnalla ja pannalla. Ehdotuksia minkälaiset systeemit ois parhaat? Edulliset pitäis olla.
Päästiin myös vihdoin kodan kanssa tapaamaan yhtä koirakaveria! Käytiin koirapuistossa ja se olikin ensimmäinen koirapuistoilu Kodalle. Oli kyllä mukavaa! :)
Mitäs muuta tuo uppiniskainen pystykorvani on tehnyt? No, jahdannut myyriä, vaihtanut kesäkarvan, käynyt ojassa kahlaamassa, niskoitellut omistajalle! Käynyt kylällä kävelemässä, riehunut nopan kanssa. Muun muassa.
Rudilla puolestaan on taas valeraskaus.. Huomaa ettei se ole ihan oma itsensä. Möksöttää vain kopissaan. Ruoka kyllä maistuu ihan hyvin ja tulee aina tervehtimään kun tarhalle menen ja vahtaa tuossa aidan vierellä myyriä. Mutta aika apaattinen koira on, toivottavasti menis äkkiä ohitse tuo. Mielessä on käynyt että pitäisikö tuo sterkata, kun nuo valeraskaudet on niin "voimakkaita"? Sekä tietysti mielessä on aina pelko siitä että tuolle tulee joku kohtutulehdus tmv.
Noppakin on meillä ollut nyt pidempään, mutta puolestaan Lulu lähti siskon luokse. Olihan siinä semmoinenkin episodi, et kun käytettiin lulu rokotuksilla niin siinä yhteydessä ell "totesi" että sillä on nisäkasvain. Ohjasi että jatkotutkimuksiin Ouluun kannattaisi mennä joten sinnepä siis. Mutta siellä toinen ell:pä totesi ettei sillä mitään nisäkasvainta ole, vaan vain valeraskaus tai mahdollisesti odottaisi pentuja. Tuo jälkimmäinen kyllä aika pian suljettiin pois. Eli valeraskaus. Siihen annettiin lääkkeet ja ensiviikolla vielä jälkitarkastukseen. Oli kyllä aikamoinen helpotus kuulla että sillä ei ollutkaan mitään kasvaimia. Valeraskaudesta huolimatta lulu on ollut kuulemma pirteä iloinen itsensä. =)
Tuossa jokunen aika sitten Noppa päätti laihtua kovasti, epäiltiin että matoja saattaisi olla joten matokuurit nassuun kaikille. Ruokaa tuo saa ihan riittävästi ja enemmänkin, nyt kun lihotuskuurilla on. On se jo vähän saanut enemmän lihaa luiden ympärille kun vertaa aikaisempaan, mutta vielä sais tulla lisää.
Koirien yksi hupi näin iltaisin on pupujen haukkuminen! Siis en ymmärrä miksi niillä jäneksillä on pakko tulla juuri tuohon koiratarhojen alapuoliselle pellolle syömään, koirat niitä sitten illat yöt haukkuu, ja meillä ihmisillä meinaa mennä hermot! :--D
